Lomaviikko

Täällä viikolla koulun ovet pysyvät kiinni. Kevätlukukausi on jo niin pitkällä, että nyt pitäisi viikko suksilla sujutellen kerätä lisää voimia loppulukukaudeksi. Pitäisi niin, vaan ei ole lunta, vieläkään. Mutta aurinko paistaa ja selkeästi näyttää valoisammalta.

Vaikka on loma, steinerkoulun opettaja ei lomaile kuin osittain. Näytelmäjakso lähenee ja valmis teksti pitäisi pian olla jaossa. Hain sopivaa näytelmää pitkään. Ja lopulta löysin sen lähempää kuin ikinä olisin uskonut, nimittäin opettajien kahvihuoneen pöydän alta! Kahvia hörppiessäni silmäni osui laatikkoon, johon kaikki kouluun kerääntyneet näytelmäkäsikirjoitukset oli kasattu. No, kuinka se siellä pöydän alla oli, on jo toinen juttu, johon emme voi nyt keskittyä.

Joka tapauksessa laatikosta löytyi H.C.Anderssenin näytelmä Villit joutsenet, jossa on jumalattomasti rooleja eli juuri minun 26 -päiselle laumalleni sopiva. Innostuin siis kovasti. Näytelmä on esitetty koulussamme 13 vuotta sitten, joten sopiva aikakin oli jo kulunut edellisestä kerrasta. Hienoa, nyt se on tässä, ajattelin. Silmäilin näytelmän pikapikaa läpi ja annoin sen sitten eurytmianopelle, sillä muutamat kohdat voisi sovittaa eurytmisesti esitettävästi. Seuraavana päivänä erytmianopettaja tuli sanomaan minulle, että näytelmästähän puuttuu loppupuolelta 10 sivua. Viimeinen sivu on kyllä paikallaan mutta sitä edeltävät 10. Mylläsin pöydänalus laatikon ympäri, mutta sivuja ei löytynyt. Soitin Näytelmäkirjailijaliittoon, josko sieltä saisi uuden. Ei ole kuulemma ollut enää vuosiin.

No niin, minulla on tai olisi luokalleni sopiva näytelmä, mutta sen ainoasta kappaleesta puuttuu kymmenen viimeistä sivua. Niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana. Mitä siis tehdä? Vaihtoehto a) opettaja kirjoittaa itse lopun omasta päästään ( käyttäen hyväksi alkuperäistä tarinaa) b) joku tämän sivun lukijoista muistaa, että meidän koulullahan on tämä näytelmä tai mahdollisesti tietää jonkun, joka voisi tietää jonkun jne. Kysäiskääpä, sillä luokkani odottaa valmista tavaraa heti loman jälkeen. Enkä herran tähden jaksa enää ruveta etsimään uutta!