Opettaja harhailee

Sain taas huomata, että aluksi tehdyt päätökset jakson pituudesta tai sisällöstä eivät aina olekaan niitä lopullisia. Kreikan historian ahtaminen samalle jaksolle Egyptin kanssa ei näytä onnistuvan. Siis tarvitaan vielä toinen historian jakso. Mutta kevätlukukauden on taipumus hurahdella ihan silmissä ja näytelmäkin on tehtävä. Sitten olisi vielä pidettävä lyhyet matikan ja äidinkielen jaksotkin ja eläinoppikin on pitämättä. Apua, kalenteriin lisää viikkoja jostakin. Meneekö teillä muilla aina jaksot putkeen? Olisipa kiva kuulla. Vaikka syyslukukauden alussa kuinka rustaa jaksojärjestyksen, joka näyttää oikein toimivalta, tulee siihen pitkin vuotta sitten muutoksia ja lopulta on hiki tukassa, kun kaikki ei näytä mahtuvan. Ja mitä ylemmäs mennään, sitä tukalampaa tulee.
No, jotakin mukavaakin on näköpiirissä, sillä sopiva näytelmä on ehkä löytynyt. Tieto julkistetaan tällä sivustolla heti, kun asia on varmistunut. Tämä näin mediakielellä ilmaistuna.

Mainoskatko

Nyt se on ilmestynyt!

Marge Simpson, Egyptin kuningatar

Opettaja mietiskelee kotona jaksoon sopivia maalausaiheita.Pyramidit olisi sopiva, mutta niitähän maalaavat kaikki, niitä roikkuu joka koulun seinällä. Ei, nyt tehdään jotain muuta, vähän haastavampaa. Sitten päähän pälkähtää oikein timantti-idea; faaraon ja kuningattaren sivukuvat upeine päähineineen. Siinä samassa opettaja jo alkaa hehkutella mielessään, kuinka upeilta maalaukset tulevatkaan näyttämään! Ne täytyy varmaan laittaa koulun aulan seinälle.

Seuraavana päivänä opettaja esittelee luokalle aiheen ja luonnostelee sitä hiukan taululle.
Oppilaat saavat valita, kumman kuninkaallisista maalaavat. Aika suuri joukko haluaa ikuistaa kuningattaren muotokuvan (johtuisiko tyttövaltaisesta luokasta). Ensin maalataan pohjavärit ja sitten siveltimet jo tavoittelevatkin jaloa profiilia ja korkealle kohoavaa kuninkaallista päähinettä.

Vaikka lapset ottavat työnsä tosissaan, kuten aina, ja ponnistelevat kovasti, aika pian opettaja tajuaa, että haastetta taitaa olla sittenkin vähän liikaa. Alkaa kuulua epätoivoisia parahduksia ja hätäisiä avunhuutoja, ylväistä profiileista kun sukeutuu tötteröhuulisia villamyssypäitä. Ei muistuta Nefertitiä! Yhdennäköisyys on kuitenkin aivan ilmeinen erään toisen naishenkilön kanssa, nimittäin Marge Simpsonin. Huomio alkaa hymyilyttää opettajaa. Nyt täytyy toivoa, ettei kukaan lapsista tee samaa huomiota. Silloin ei olisi enää paljoa pelastettavissa. Egyptin kuninkaalliset olisivat auttamatta alennetut Simpsoneiksi.

Vaivoin homma saadaan loppuun. Faaraoiden päähineet onnistuvat hieman paremmin, mutta opettajan mielessään kuvittelema kuninkaallinen loistokkuus jää vielä tulevaisuuteen.
Nämä työt eivät taida kaunistaa koulumme sisääntuloaulaa. Josko päätyvät edes oman luokan seinälle.

Näin sitä tullaan pedagogisten pilvilinnojen kanssa rähmälleen maahan. Mutta opettajahan on vain tavallinen kuolevainen ja joskus hiukan yliarvioi kykyjään!

Egyptiläinen elämänohje

Ole iloinen mieleltäsi
ja seuraa sydämesi toivomuksia,
niin kauan kuin elät!
Pane mirhamia päähäsi
ja pukeudu hienoihin liinavaatteisiin!
Älä vaivaa sydäntäsi,
ennen kuin kuolonvalituksen päivä sinut saavuttaa!
Sillä Osiris ei kuule surevien kirkunaa,
eikä valitus pelasta ketään haudasta.
Sen vuoksi vietä iloista päivää,
äläkä väsy siihen!
Sillä kenenkään ei suoda
ottaa hyvyyttänsä mukaansa,
ja kukaan, joka on vaeltanut pois,
ei ole takaisin tullut!

Talviurheilua Porissa

Länsirannikon talvi on tänä vuonna ollut tasan kolmen päivän pituinen eli lunta on ollut siis kolmena päivänä ja pakkasta ihan yhtä vähän. Koulussa pitäisi tällä hetkellä olla liikuntatuntisin talvilajeja. Ja tällaista talviliikuntaa meillä oli tänään; kävely vesisateessa tekojääradalle, vaattet siis jo valmiiksi hieman märkinä, kun perille päästiin. No, onneksi sai laittaa luistimet jalkaan katoksen alla, ja sitten vaan jäälle vesisateeseen ja ringettepeli pyörimään. Meillä oli neljä joukkuetta, Memfis, Theba, Karnak ja Luxor. Jää oli kyllä hyvässä kunnossa, mutta jään päällä oli mukavasti vettä, niin että kaatuessa sai vielä märiksi nekin paikat, joita sade ei ollut kastellut. Puiset ringettemailat ( siis harjanvarret) imaisivat aika nopeasti vettä, joka siirtyi saman tien lapasiin. Ringette liikkui jäällä töksähdellen vesiesteisiin. Mutta eipä mitä, lapset ovat sopeutuvaisia. Pelit pelattiin ja voittaja saatiin selville. Se oli tänään Memfisin joukkue. Vaatteet vettä tippuen, posket punottaen, hikisinä ja janoisina mutta iloisina lähdimme kotiin." Se on kattokaas niiko faaraon käsis nää säät, ei niil tavalline ihmine mitää voi."

Niili virtaa!

Historian jakso käynnistyi tänään. Niili asettui uomaansa ja aloitti ikuisen virtauksensa lasten vihkoissa. Katsoimme oikein kartalta, miltä se siellä näyttää. Lapset kauhistelivat autiomaan suuruutta kapean vihreän kaistaleen ympärillä. Puhuimme ilmansuuntien merkityksestä egyptiläisten elämässä ja vähän jo faaraostakin. Aloitin siis suoraan Egyptistä ja siitä mennään sitten Kreikkaan. Intiaa ja Persiaa käsitellään, jos ehditään. Kaikkea ei voi saada, aika ei yksinkertaisesti riitä, vaikka 5. luokan historia on yksi innostavimmista jaksoista (no, onhan niitä tietysti muitakin!).
Arkisto ei ole vielä auennut, mutta yritän pikapuoliin päästä tekemään sitä. Olisi hienoa, jos voisi kerätä sinne kiinnostavia kirjoja (siis tietysti steineropekirjoja), jaksovinkkejä ja nettiosoitteita yms. Nytkin olisi mukava vilkaista sieltä Egypti-aineistoa...ehkäpä vuoden päästä se jo toimii.

On se rankkaa olla suosittu...

Tänään taas jostain tuli puheeksi, että meidän koulussa sama opettaja opettaa sinne kahdeksanteen saakka (yhden tytön isosisko on 8.luokalla, asia taitaa olla siksi ajankohtainen).
Aihe putkahtaa säännöllisin väliajoin esille oppilaiden suusta ja suhtautuminen siihen on aina samanlaista:

"Ope, mie ainakin vaihan koulua jos sie et opeta meitä enää ysillä!!!"

"Ope sun pitää opettaa meitä vielä sittenkin kun me mennään sinne aikuisten kouluun."

"Jos sie et opeta meitä enää ysillä niin mie tulen ainakin siihen luokkaan, jota sie opetat."

"Sitten kaheksannen jälkeen mie roikun sinun jalassa kii ni sie et pääse pois."

IIK!

Ja samankaltaiset keskustelut lähtevät käyntiin myös kun on puhe sijaisista (joita on ollut joissain muissa luokissa, ei vielä toistaiseksi minulla kun eihän tuolta uskalla olla pois...):

"Jos meille tulee sijainen niin mie ainakin sanon sille heti että meiltä loppu jo koulupäivä..."

"Jos sie opet tuut kipeäksi niin sinun pitää sitten soittaa meiän äitille, koska miekään en tule sitten kouluun."

"Mutta entä jos meille tulee sellainen sijainen joka huutaa?"

"Niin tai sellainen, joka pakottaa tekemään sellaisia asioita joita me ei osata?"

Että tällaisia tunnelmia tänään :)

Satumaata

Kun opettaja on mennyt maantietoa 4 päivää kiitolaukkaa, että jakso saadaan tällä viikolla päätökseen, alkaa oppilaiden mitta täyttyä mokomasta hosumisesta. Kesken hikisten karttatehtävien kajahtaa luokassa ilmoille kuuluvalla, pateettisella äänellä koleerikkotytön Satumaa-tango: " Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa...." Onneksi oli pian ruokatunti!

Näin se taas alkaa

Päätinpä tämän luokan kanssa jakaa kolmannen luokan vanhanajan elämää jakson eri vuoden ajoille, mutta nyt kuitenkin on tarkoitus käydä suurin osa läpi.
Työhön orientoituminen on itselle kyllä tuottanut hieman tuskaa kuukauden loman jälkeen, mutta toisaalta taas kun luokkaan pääsee, tietää sinne myös kuuluvansa :D.
Jakso vierähti tänään käyntiin ja totesin, että lienee paikallaan: sain vastauksen kysymykseeni siitä, mitä lapset ajattelevat elämän olleen vaikkapa 100v sitten tai ylipäätään ennen vanhaan------tyttönen vastasi minulle sirkein silmin:" No ainakin kodinkoneet toimivat vesivoimalla!"

Tarinaniskijäksi tässä meinaan vallan ryhtyä, eiköhän tuo suulaalta onnistu.

2 koulupäivän jälkeen

Joululomalla päivärytmi meni täydellisesti pois ruodusta. Tuli nukuttua pitkään ja valvottua myöhään, siksi nämä kaksi aamua ovat olleet aika kalpeita. Lapset sen sijaan olivat yllättävän pirteitä ja rauhallisa. Heti päästiin työntekoon. Tänään olimme maantiedonjaksolla Lapissa. Olen tutustuttanut lapsia Suomen maisematyyppeihin niissä asuvien ihmisten kautta. Angelilaisen porotilan emäntä kertoi meille tänään elämästään ja siitä, miltä Lapissa näyttää.Luokassamme ovat vierailleet mm. viljanviljelijä Aurasta, mökkitalkkari Savolinnan seudulta, puuseppä Alastarosta jne. Henkilöiden kautta Suomi on tullut tutuksi. On hauskaa viritellä tarinoita erilaisten ihmisten elämästä eri puolilla Suomea. Faktaa fiktioiden kautta!
Ajattelin nyt ruveta availemaan pikku hiljaa erilaisia arkistoja, vilkuilkaa niitä välillä. Ehkäpä saamme kerättyä vähitellen jotakin hauskaa ja myös ehkäpä käyttökelpoista talteen.

Kevennystä vuoden alkuun

eli ensimmäisen luokan elämää Rovaniemellä:


Käsityötunti (kutominen ei aina ole niin helppoa...):
Tyttö1:
"Maailmassa on neljä asiaa, joita mie vihaan!!!
Mie vihaan poikia,
mie vihaan ötököitä,
mie vihaan nukkumaan menemistä
ja sitten mie vihaan kutomista!!!"

Tyttö2:
"Ai vihaatko sie meiänkin luokan poikia?"

Tyttö1:
"No en tietenkään vihaa. Enkä mie vihaa iskääkään enkä kristusta.
Mutta kaikkia muita poikia kyllä!!!"


ja vielä toinen keskustelu, joka käytiin ennen joululomalle lähtöä:


Kaksi tyttöä: "Ope me jäädään sinun kans kouluun jouluksi."

Mie: "Opettaja kyllä ajatteli lähteä kotiin viettämään joulua..."

Tytöt: "No voidaanko me tulla mukaan? Ope pliiispliispliispliiiiiiiiiiiis!!!"

Mie: "Mitähän teidän vanhemmat siihen sanoisivat?"

Tytöt: "Ääh, ei niitä haittais, on siellä kotona muitakin lapsia..."

Keskustelu saatiin päätökseen (ja minä sain viettää joulun ilman kahta ipanaa) kun epäilin, ettei joulupukki varmasti löytäisi perille, jos tytöt olisivat minun luona... ;)

Tosi mukavaa kun joku jo kävi!

Taisinpa aloittaa äsken tylsästi! Siis uusi alku - Hyvät gollegat, tervetuloa Spedagomiikan sivulle!

Olisi mukavaa, jos kertoisitte omasta opettajan elämästänne ja voisimme jakaa kokemuksia.

Ihmeltkäämme yhdessä! Jä jättäkää vaikka pieni viesti. Kaikenlaiset kysymykset tervetulleita

myös.

Joululoma on loppu ja arki alkaa!

Jouluviikolla oli niin paljon sählinkiä, että maantiedon jakso jäi kesken. Se täytyis nyt kaapia kokoon viikossa. Taitaa tulla melkoista pikakiitoa. Takaraivossa tykyttää lisäksi lähestyvä näytelmä (5. luokka). Vaihoehtoja olen jo silmäillyt, mutta luokassa on 26 oppilasta ja kaikille pitäis löytää rooli tai sitten kaksoismiehitys, mikä ei tunnu kovin houkuttelevalta.Onko ehdotuksia?